 |
| kuva Jaana Kanninen |
30 vuotta vanha taiteilijoiden rauhanjärjestö Pand
suunnittelee suomalaisen taiteilijaresidenssin perustamista Jerusalemiin.
Residenssi olisi vuokrattu huoneisto, jossa yksi tai kaksi eri alojen
taiteilijaa, kirjailijaa tai journalistia voisi työskennellä kuukaudesta
muutamaan kuukauteen kukin vuorollaan. Residenssi sijaitsisi Itä-Jerusalemissa,
joka on ollut Israelin miehittämä vuoden 1967 sodasta lähtien.
 |
| toimittaja Hannu Reime - kuva Kirsti Reime |
Jerusalem (hepreaksi Yerushalayim, arabiaksi Al-Quds)
on kaupunki, jonka vaiheet ulottuvat tuhansien vuosien taakse, sitä
myyttisempään aikaan mitä kauemmaksi kaupungin historiassa mennään taaksepäin.
Viime vuosisadalla Jerusalemista tuli satoja vuosia
kestäneen turkkilaisvallan hiljaiselon jälkeen yksi suurpolitiikan
polttopisteistä. Maailmansotien välisenä aikana Jerusalem oli Britannian
hallitseman ns. mandaatti-Palestiinan pääkaupunki. Brittivallan lähestyessä
loppuaan YK:n yleiskokous esitti Palestiinan jakamista kahteen valtioon, joista
toista hallitsisivat alueelle muuttaneet juutalaiset, toista Palestiinan
arabit. Jerusalemista olisi jakosuunnitelman mukaan tullut kansainvälinen
kaupunki.
Ensimmäinen Israelin ja arabivaltioiden välinen sota vuonna
1948 johti Jerusalemin jakamiseen. Kaupungin länsiosan valtasi uusi Israelin
valtio, itäisen puoliskon brittien perustama Transjordania, joka samalla muutti
nimensä Jordanian kuningaskunnaksi. Jerusalemin tunnetuimmat historialliset
muistomerkit, muurien ympäröimä Vanha kaupunki mukaan lukien, tulivat Jordanian
hallintaan.
Vuoden 1967 sodassa Israel valtasi Itä-Jerusalemin ja
loputkin mandaatti-Palestiinaan aikoinaan kuuluneet palestiinalaisalueet.
Israel on julistanut Jerusalemin jakamattomaksi pääkaupungikseen, mutta muut
valtiot eivät ole sitä tunnustaneet. Ulkomaiden suurlähetystöt sijaitsevat
edelleen Tel Avivissa. Palestiinalaisten tavoitteena on ratkaisu, jossa
Jerusalem olisi kahden itsenäisen valtion, Israelin ja Palestiinan, yhteinen
pääkaupunki.
Vuoden 1967 jälkeen Israel on laajentanut Jerusalemin
kaupunkialueen rajoja ja asuttanut Itä-Jerusalemiin ja siihen liitetyille
alueille parisataatuhatta juutalaista uudisasukasta. Kaikesta huolimatta
Itä-Jerusalem on edelleen Palestiinan arabikulttuurin keskus. Sumūd, sitkeys, on sana,
jolla palestiinalaiset kuvaavat asennettaan puolustaessaan maataan ja
kulttuuriaan miehityksen raskaassa paineessa.
Taiteilijoiden ammatillisen työn ja samanaikaisen rauhantyön
kannalta Jerusalem on ihanteellinen kohde residenssille. Kaupungin ainutlaatuinen
historia ja monien kerrostumien kulttuuri tarjoavat luovalle työlle inspiroivan
ympäristön, jonka kaltaista löytyy harvasta paikasta maailmassa.
Samalla Jerusalemissa voi myös osoittaa solidaarisuutta
vaikeassa asemassa oleville palestiinalaisille. Yhteydenpito arabiaa puhuviin
palestiinalaisiin taiteilijoihin ei olisi mikään este solmia vastaavanlaisia
kontakteja hepreankielisiin israelilaiskollegoihin. Näin voitaisiin pieneltä
osin edistää niitä pyrkimyksiä, joiden tavoitteena on Palestiinan arabien ja
Israelin juutalaisten tasa-arvoinen rinnakkaiselo joskus tulevaisuudessa.
Hannu Reime
 |
| Toimittaja Hannu Reime - kuva Kirsti Reime |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti