Palestiina-solidaarisuudella uusia voimia

Palestiina-paneeli keräsi mukaan seitsemän kansalaisjärjestöä Suomen sosiaalifoorumiin 20.4. 

Kuva Iida Ylönen

Suomen sosiaalifoorumissa 20.4. Helsingissä Arbiksella käytiin keskustelua Lähi-idän kipupisteistä ja suomalaisen Palestiina-solidaarisuuden laajentamisesta.

Paneeliin osallistui seitsemän kansalaisjärjestön edustajat; Suomen Palestiinalaisten siirtokuntayhdistyksen puheenjohtaja Sadek Elwan, 
Suomen Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro, 
Arabikansojen ystävyysseuran puheenjohtaja Ilona Junka, Psykologien sosiaalisen vastuun Kirsti Palonen, 
Taiteilijoiden rauhanjärjestön PANDIN toimittaja Jaana Kanninen, 
ICHDin Johannes Hautaviita ja 
Vasemmistonuorten Sampo Rapeli. 
Keskustelun puheenjohtajan toimi Palestiina-foorumin ja PANDIN aktiivi JP Väisänen

Arabikansojen ystävyysseuran puheenjohtaja Ilona Junka Palestiina-paneelissa (oikella) PANDIN Jaana Kanninen (vasemmalla )

 kuva Iida Ylönen

Niin sanottu Rauhanprosessi

Arabikansojen ystävyysseuran puheenjohtaja Ilona Junka esitti alkuun huolensa siitä, että kaikki merkit viittaava mahdolliseen Israelin ja Yhdysvaltojen mahdolliseen valmisteluun ja hyökkäykseen Syyriaan. Tällä olisi koko alueelle tuhoisat seuraukset. 

Junkan mielestä maailman falski suhtautuminen Palestiinan tulevaisuuteen on keskeinen asia johon tulee suomalaisessa kansalaisjärjestökeskustelussakin puuttua. 

On nostettava esille myös kysymys rauhan prosessiksi nimetty hanke joka Palestiinalaisesta perspektiivistä ei ole millään edistänyt rauhaa. Junkan näkökulmasta ensiksi olisi saatava aseet vaikenemaan kokonaan ennen kuin voidaan aloittaa tasapuolista rauhanprosessia. 

Samoin Jerusalemin kysymystä ja Palestiinalaisalueiden sirpaloitumista tulee avata laajemmalla kansalaiskeskustelulla.

Nuoret, asekauppa ja EU

Suomen Palestiinalaisten siirtokuntayhdistyksen puheenjohtajaSadek Elwan listaa nuorisoperspektiivin, asekaupan ja EU:n  kolmen kärki kysymyksen listaan joihin suomalaisessa Lähi-itä keskustelussa on puututtava ja tehtävä uusia avauksia.

Psykologien sosiaalisen vastuun Kirsti Palonen (oikella) AKYSin Ilona Junka (keskellä) Pandin Jaana Kanninen (vasemmalla)

Kuva Iida Ylönen

Libanon ja Syyria Palestiina asioita

Psykologien sosiaalisen vastuun Kirsti Palonen jaotteli Lähi-idän kipupisteet kolmeen kategoriaan. Yhtäältä psykologisesta perspektiivistä on todettava, että palestiinalaisten vahva puutteiden perspektiivi. Palonen puhuu palestiinalaisten reikäisestä identiteetistä.

Toiseksi Palonen nostaa esiin maantieteen luomat haasteet. Gaza, Libanon ja Syyria ovat myös Palestiina-kysymyksiä. Palestiinalaisten pakolaisten ihmisoikeustilanne esimerkiksi Libanonissa ja sotaa käyvässä Syyriassa on olematon. 

Kolmanneksi Palonen mainitsee lasten ja nuorten tilanteen ja mainitsee esimerkkejä väestöpainotuksista. Esimerkiksi Gazassa on 50 % väestöstä alle 18-vuotiaita.

Taiteilijoiden rauhanjärjestön PANDIN Jaana Kanninen (vasemmalla) ja AKYSin Ilona Junka (oikella)

Kuva Iida Ylönen

Taiteilijoiden residenssihanke tiedotus sokeutta vastaan

Taiteilijoiden rauhanjärjestö PANDIN- jäsen, toimittaja Jaana Kanninen nosti tiedottamisen haasteen esille Lähi-idän kipupisteistä yhtenä keskeisenä haasteena ja asian josta tulisi suomalaisessa kansalaisjärjestökentässä keskustella. Kannisen mukaan nyt vallitsee eräänlainen tiedotus sokeus Lähi-idän asioissa. 

Toisaalta tiedottamisen haasteellisuus ei Kannisen mukaan kohdistu vain Palestiina-kysymykseen vaan on globaalimpi ongelma. On selkeästi tarvetta toisenlaiselle Lähi-idän tiedolle. On voitava  avata Lähi-idän kysymyksiä syvällisemmän ymmärtämisen kautta. 

Tähän tiedottamisen haasteeseen taiteilijoiden rauhanjärjestö PAND pyrkii luomaan Palestiinaan taiteilijoiden ja kirjoittajien residenssin. Taiteilijat ja kirjoittajat toisivat varmasti Suomeen tarpeellista ihan toisenlaista ymmärrystä Lähi-idän tilanteesta kun voivat perehtyä residenssiprosessin aikana alueen todellisuuteen ja arkeen.   

ICADin Johannes Hautaviita (oikealla) Palestiina-paneelissa Sampo Rapeli ( kuvassa vasemmalla)

Kuva Iida Ylönen

Kauppapolitiikkaa ja EU

ICADin Johannes Hautaviita nostaa Lähi-idän kipupisteiksi suomalaiseen keskusteluun EU-politiikan, kauppapolitiikan , Israelin vaalien joissa siirtokuntakeskustelua ei ole ollut nimeksikään. 

Hautaviita valotti, että Suomi on niiden 13 EU-jäsenvaltion mukana jotka ovat allekirjoittaneet sopimuksen jolla merkitään kaikki Israelin siirtokunnissa valmistamat tuotteet.

Vasemmistonuoren Sampo Rapeli Palestiina-paneelissa Suomen sosiaalifoorumissa 20.4.2013

Kuva Iida Ylönen

Visio Lähi-idän rauhasta ja yhteisestä tulevaisuudesta tarpeen

Vasemmistonuorten Sampo Rapeli katseli Lähi-idän kysymystä tärkeistä ihmisen perspektiivistä ja peräänkuulutti rakentavia näkökulmia keskusteluun siitä miten vaikeista tilanteista ja osapuoliasetelmista huolimatta ihmiset pystyvät kohtaamaan toisensa. 

Juutalaiset kohtaisivat rakentavasti muslimeja ja toisinpäin. On tarpeellista löytää tarinoita joissa on yhteisen tulevaisuuden visio. 

Rapelin mielestä on myös uskallettava vastustaa Yhdysvaltain liian hallitsevaa roolia Lähi-idässä.

Suomen Rauhanpuolustajien Teemu Matinpuro (oikealla) Suomen Palestiinalaisten siirtokuntayhdistyksenSadek Elwan keskellä ja PSV:n Kirsti Palonen (vasemmalla)

Kohti yhteisiä kampanjoita

Suomen Rauhanpuolustajien Teemu Matinpuro visio suomalaiseen kansalaisjärjestökenttään, ay-liikkeeseen ja laajamittaiseen osallistumiseen "vähän kuin Etelä-Afrikan apartheidin vastaiseen toimintaan" nyt myös Palestiina-kysymyksessä ihan uutta kampanjaa.

Israelin tuotteet boikottiin

Palestiina- paneelissa käytiin kuumaa keskustelua boikottikampanjoista. Yleisesti voidaan sanoa, että kaikki paneelissa mukana olleet kansalaisjärjestöt kannattivat osallistumista israelilaisten tuotteiden boikottikampanjaan. 

Painotuseroja löytyi siitä pitäisikö boikotoida vain siirtokunnissa tuotettuja tuotteita vai tulisiko boikotin koskea selkeästi kaikkia 729-numerolla koodattuja Israelissa valmistettuja tuotteita. Kulttuuriboikottiakin esitettiin.

Suomen Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro (kuvassa vasemmalla) Palestiina-paneelissa Suomen sosiaalifoorumissa 20.4. Palestiina-foorumin ja PANDin aktiivi, paneelin puheenjohtaja JP Väisänen(kuvassa oikealla)

Kuva Iida Ylönen

Laajeneva Palestiina-solidaarisuus

Vasemmistonuorten  Sampo Rapeli hakisi suomalaisen Palestiina-solidaarisuuden laajentamista yhteisistä boikottikampanjoista ja koulujen kanssa tehtävästä yhteistyöstä. 

ICAHDin Johannes Hautaviita keskittyisi asekauppaan ja siirtokuntatuotteiden boikottikampanjoihin. 

PANDIN Jaana Kanninen panostaisi enemmän suomalaisten poliitikkojen suuntaan tiedottamista Lähi-idän kysymyksistä ja suomalaisesta Palestiina-solidaarisuudesta ja siihen liittyvästä kansalaiskeskustelusta. Kanninen kannatti kuluttajaboikottikampanjoita ja toivoi tukea taiteilijajärjestön residenssialoitteelle syvällisempien puheenvuorojen saamiseksi suomalaiseen keskusteluun. 

Arabikansojen ystävyysseuran Ilona Junka halusi korostaa vuoden sisällä muodostuneen Palestiina-foorumin merkitystä ja totesi että järjestöjen yhteistyön mukana  ääni Palestiina kysymyksissä voimistuu. 

Psykologien sosiaalisen vastuun Kirsti Palonen esitti lisättäväksi erilaisia kansainvälisen vaihdon hankkeita. Palonen totesi myös että solidaarisuus saattaa syttyä ihan ennalta odottamattomistakin asioista ja kertoi esimerkin FB:ssä syntyneestä hankkeesta jonka oli laukaissut käyntiin tieto keskosvauvan avuntarpeesta. 

Suomen Rauhanpuolustajien Teemu Matinpuro on solidaarisuusvoimien yhdistämisen kannalla ja näkee sen haasteena uudet oivaltavat muodot altistaa uusia ihmisiä, ay-liikettä ja muita yhteiskunnallisia toimijoita Lähi-idän faktoille, todellisuudella ja muutoksen tarpeelle.

Palestiina-paneelin yleisöä 20.4.2013 Suomen sosiaalifoorumissa, Arbiksella, Helsingissä

Kuva Iida Ylönen

Paneeli innosti yhteistyötä

Tilaisuuden puheenjohtaja JP Väisänen tiivisti käytyä keskustelua toteamalla eräänlaisen suomalaisen ihmeen jo tapahtuneen. Seitsemän kansalaisjärjestöä haluaa tehdä yhteistyötä egoismin ja "kaikki mulle heti"-aikana. 

Paneeli haastaa järjestöt jatkamaan yhteistyötä, suunnittelemaan miten tarttua eri järjestöjen jo olemassa oleviin aloitteisiin niin että ne voimistavat sekä aloitetta että uuden solidaarisuustahdon kollektiivia. Ilmassa on enemmän mahdollisuuksia kuin esteitä. 

Marraskuun 28. päivä on YK:n Palestiina-solidaarisuuspäivä

Konkreettisesti Palestiina-foorumi alkaa heti lähiviikkojen aikana valmistella ja kutsua mukaan järjestämään marraskuun 28. päivän (YK:n kansainvälinen Palestiina-solidaarisuuspäivä) ympärille tilaisuuksia eri puolilla Suomea. 

Väisänen korosti sitä, että Palestiina-foorumi pyrkii solidaarisuuden laajenemiseen ja siihen että se edistää tietoa siitä missä, miten ja milloin Palestiina-solidaarisuudessa suomalaisessa kansalaisjärjestökentällä tapahtuu.

Väisäsen mielestä Palestiina-solidaarisuudella on kaikki mahdollisuus laajeta paneelissakin toivotulla tavalla ja Etelä-Afrikan aparthdeid-kokemuksen innoittamana. Väisänen kehotti muistaa kutsua yksittäisiä ihmisiä, kansalaisjärjestöjä  ja erilaisia vaikutuspiirejä mukaan ja olemaan viisas sen suhteen, että yhteistyötä tulisi rakentaa laajalta pohjalta hyväksyen erilaiset uskonnolliset, poliittiset, vähemmistökulttuuriset ja toisenlaiset tavat toimia.

JP Väisänen lopetti tilaisuuden kiittämällä Suomen sosiaalifoorumia puhujalavasta, kaikkia 7 kansalaisjärjestöä asiantuntevista visioista ja koko luokkahuoneen täyttänyttä yleisöä osallistuvat otteesta.

toimittaja Hannu Reime: SUOMALAINEN TAITEILIJARESIDENSSI JERUSALEMIIN

kuva Jaana Kanninen

30 vuotta vanha taiteilijoiden rauhanjärjestö Pand suunnittelee suomalaisen taiteilijaresidenssin perustamista Jerusalemiin. Residenssi olisi vuokrattu huoneisto, jossa yksi tai kaksi eri alojen taiteilijaa, kirjailijaa tai journalistia voisi työskennellä kuukaudesta muutamaan kuukauteen kukin vuorollaan. Residenssi sijaitsisi Itä-Jerusalemissa, joka on ollut Israelin miehittämä vuoden 1967 sodasta lähtien.

toimittaja Hannu Reime - kuva Kirsti Reime

Miksi Jerusalem?

Jerusalem (hepreaksi Yerushalayim, arabiaksi Al-Quds) on kaupunki, jonka vaiheet ulottuvat tuhansien vuosien taakse, sitä myyttisempään aikaan mitä kauemmaksi kaupungin historiassa mennään taaksepäin.

Viime vuosisadalla Jerusalemista tuli satoja vuosia kestäneen turkkilaisvallan hiljaiselon jälkeen yksi suurpolitiikan polttopisteistä. Maailmansotien välisenä aikana Jerusalem oli Britannian hallitseman ns. mandaatti-Palestiinan pääkaupunki. Brittivallan lähestyessä loppuaan YK:n yleiskokous esitti Palestiinan jakamista kahteen valtioon, joista toista hallitsisivat alueelle muuttaneet juutalaiset, toista Palestiinan arabit. Jerusalemista olisi jakosuunnitelman mukaan tullut kansainvälinen kaupunki.

Ensimmäinen Israelin ja arabivaltioiden välinen sota vuonna 1948 johti Jerusalemin jakamiseen. Kaupungin länsiosan valtasi uusi Israelin valtio, itäisen puoliskon brittien perustama Transjordania, joka samalla muutti nimensä Jordanian kuningaskunnaksi. Jerusalemin tunnetuimmat historialliset muistomerkit, muurien ympäröimä Vanha kaupunki mukaan lukien, tulivat Jordanian hallintaan.

Vuoden 1967 sodassa Israel valtasi Itä-Jerusalemin ja loputkin mandaatti-Palestiinaan aikoinaan kuuluneet palestiinalaisalueet. Israel on julistanut Jerusalemin jakamattomaksi pääkaupungikseen, mutta muut valtiot eivät ole sitä tunnustaneet. Ulkomaiden suurlähetystöt sijaitsevat edelleen Tel Avivissa. Palestiinalaisten tavoitteena on ratkaisu, jossa Jerusalem olisi kahden itsenäisen valtion, Israelin ja Palestiinan, yhteinen pääkaupunki.

Vuoden 1967 jälkeen Israel on laajentanut Jerusalemin kaupunkialueen rajoja ja asuttanut Itä-Jerusalemiin ja siihen liitetyille alueille parisataatuhatta juutalaista uudisasukasta. Kaikesta huolimatta Itä-Jerusalem on edelleen Palestiinan arabikulttuurin keskus. Sumūd, sitkeys, on sana, jolla palestiinalaiset kuvaavat asennettaan puolustaessaan maataan ja kulttuuriaan miehityksen raskaassa paineessa.

Taiteilijoiden ammatillisen työn ja samanaikaisen rauhantyön kannalta Jerusalem on ihanteellinen kohde residenssille. Kaupungin ainutlaatuinen historia ja monien kerrostumien kulttuuri tarjoavat luovalle työlle inspiroivan ympäristön, jonka kaltaista löytyy harvasta paikasta maailmassa.

Samalla Jerusalemissa voi myös osoittaa solidaarisuutta vaikeassa asemassa oleville palestiinalaisille. Yhteydenpito arabiaa puhuviin palestiinalaisiin taiteilijoihin ei olisi mikään este solmia vastaavanlaisia kontakteja hepreankielisiin israelilaiskollegoihin. Näin voitaisiin pieneltä osin edistää niitä pyrkimyksiä, joiden tavoitteena on Palestiinan arabien ja Israelin juutalaisten tasa-arvoinen rinnakkaiselo joskus tulevaisuudessa. 

Toimittaja Hannu Reime - kuva Kirsti Reime

                                                                         Hannu Reime

Taiteilijaresidenssi Palestiinaan

kuva Jaana Kanninen

Suomalaiset ansaitsisivat nykyistä syvempää tietämystä Lähi-Idän konfliktista, ja Lähi-Idän asukkaat ansaitsisivat nykyistä enemmän ymmärtämystä murheilleen. Tästä ajatuksesta lähti liikkeelle idea, jonka puolesta Pand taiteilijat rauhan puolesta tällä hetkellä tekee työtä.

Lähi-Idän konflikti on kaikkien konfliktien äiti, senhän me kaikki tiedämme. Niin kauan kuin se on ratkaisematta, on vaikea kuvitella uskontojen rauhallista rinnakkaiseloa, kansojen kaunan katoamista maailmasta. 

Mutta olisiko jotain, mitä me suomalaiset taiteilijat, kirjoittajat ja rauhantyön tekijät voisimme tehdä rauhaa tavoittelevien palestiinalaisten ja israelilaisten eteen? Tällaisin miettein lähdimme suunnittelemaan taiteilijaresidenssin perustamista Palestiinaan.

Hanke olisi selkeästi kaksisuuntainen. Tärkeä tavoite on suoda suomalaisille taiteilijoille mahdollisuus tutustua palestiinalaisiin ja israelilaisiin kolleegoihin, syventää ymmärrystään Lähi-Idän konfliktista sekä tuoda oivalluksensa suomalaisen yleisön eteen oman taiteensa avulla.

Tällä tavoin saisimme lisää näkyvyyttä ja kuuluvuutta Suomessa sille, mitä Lähi-Idässä oikein tapahtuu, ja miksi.

Rauhantyön tekijöinä ajattelimme tietysti myös sitä, mitä meidän läsnäolomme konfliktialueella voisi saada aikaan. Yksi kouriintuntuva näkökulma olisi toimia viitteellisenä suojana palestiinalaiskodeille, joita israelilaiset puskutraktorit uhkaavat.

Israelin valtio laajentaa siirtokuntia miehitetyillä palestiinalaisalueilla vastoin kansainvälisen oikeuden sääntöjä. Tämä näkyy erittäin selvästi Itä-Jerusalemissa, mistä Israel ilmeisesti yrittää siirtokuntapolitiikallaan saada juutalaisenemmistöisen. Se vaikeuttaisi Itä-Jerusalemin tekemistä Palestiinan valtion pääkaupungiksi, jos sellainen joskus saadaan aikaan.

Israel tuhoaa palestiinalaisten taloja sen varjolla, että monet niistä on rakennettu ilman viranomaislupia. Palestiinalaisten on kuitenkin lähes mahdotonta saada rakennuslupia israelilaiselta viranomaiselta.

Tästä politiikasta kärsivät tavalliset palestiinalaisperheet, jotka joutuvat heräämään joka aamu sen pelossa, että koti katoaa raunioiksi.

Aluksi tavoitteemme oli kunnianhimoinen. Haaveilimme residenssistä jopa "Kuningas Davidin kaupunkiin" eli Silwanin kaupunginosaan Itä-Jerusalemin vanhan kaupungin kupeessa. Israelilaiset suunnittelevat vanhalle raamatulliselle paikalle turistikeskusta uskontoturismia houkuttamaan. Kymmenet palestiinalaistalot ovat hävitysuhan alaisina, moni talo on jo joutunut kokemaan tuon kohtalon.

Mutta ajan oloon Silwan alkoi tuntua liian vaaralliselta paikalta suomalaisille taiteilijoille. Niinpä tällä hetkellä etsimme avoimin mielin taloa Itä-Jerusalemista, Ramallahista tai Betlehemistä. Hanke on edennyt siihen vaiheeseen, että toivomme voivamme lähettää kaksi pioneeria alueelle jo tulevana talvena. Heidän yksi tehtävänsä on solmia kontakteja paikallisiin taiteilijoihin.

Heidän tulisi myös löytää hyvä ja turvallinen talo tai asunto, jonka suojissa suomalainen luovuus voisi tulevina vuosina nousta kukoistukseensa, ja suomalainen yleisö voisi sitten saada osuutensa tästä hankkeesta tuoreina taideteoksina.

Helsingissä 15.10.2012

PAND taiteilijat rauhan puolesta

Heinäsirkka Occupy Kaisaniemi - rauhankonsertissa jossa kerättiin varoja PANDIN Palestiina-residenssiin

Taiteilijaresidenssi hanke Palestiinaan

Toimittaja Hannu Reime ja valokuvaaja Chasa Baudrand matkaavat Itä-Jerusalemiin. Kymmenen päivän aikana he valmistelevat taiteilijaresidenssin perustamista palestiinalaisasutuksen keskelle. Jos mahdollista, he etsivät jo sopivan asunnon ja keskustelevat sen vuokraamisesta. Samalla he solmivat lisää suhteita palestiinalaisten taiteilijoiden sekä valitun asuinalueen asukkaiden kanssa.

Hankkeen tavoitteena on luoda taiteilijaresidenssi, joka olisi toiminnassa vuoden, kahden sisällä. Residenssi olisi niin suomalaisten eri alojen taiteilijoiden, kirjailijoiden kuin toimittajienkin käytössä. Hankkeen sisällöllisissä tavoitteissa voidaan erottaa kolme osaa: haluamme tarjota suomalaisille tekijöille työskentelytilaa (esimerkiksi toimittajilla ei ole tähän mennessä ollut käytössään tämän tyyppisiä residenssejä), ja toivomme Israel-Palestiina –kysymykselle enemmän näkyvyyttä Suomessa. Lisäksi haluamme kansainvälisen läsnäolon avulla estää palestiinalaisten asuntojen tuhoamisen, minkä on todettu moneen otteeseen rikkovan kansainvälistä oikeutta. 

Pitkän tähtäimen tavoitteena on luoda taiteilija- ja kirjailijavaihtoa Suomen ja Palestiinan  välillä siten, että voisimme tulevaisuudessa tarjota myös palestiinalaisille työskentelytiloja Suomessa. 

Residenssin eteen on jo tehty alustavaa työtä. Toimittaja Jaana Kanninen vietti alueella viikon päivät syyskuussa 2011. Tuolloin sopivimmalta asuinalueelta vaikutti Silwanin kylässä Itä-Jerusalemissa, aivan Jerusalemin vanhan kaupungin tuntumassa. Silwan on noin 40 000 asukkaan kylä, joka oli Jordanian hallinnassa vuosina 1948-1967.  Kuuden päivän sodan jälkeen Israel on miehittänyt kylää, ja nykyään se on osa Jerusalemia.

Silwan on perinteisesti palestiinalaisten asuttama, mutta sinne on perustettu myös juutalaissiirtokuntia., ja paine siirtokuntien laajentamiseen on kova. Silwanissa on merkittäviä arkeologisia jäänteitä, jotka liittyvät juutalaisten historiaan. Sinne kuningas David perusti perimätiedon mukaan hallintokaupunkinsa tuhatkunta vuotta ennen ajanlaskun alkua. Tämä lisää Israelin kiinnostusta tähän palestiinalaisalueeseen, ja kymmenille perheille on annettu muuttokäsky sillä uhalla, että heidän talonsa hajotetaan maan tasalle. Jännite siirtokuntalaisten ja palestiinalaisten välillä on kouriintuntuva, ja suomalaisten läsnäololla olisi suuri rauhoittava merkitys.Toisaalta asuinalue on hyvien yhteyksien päässä, ja tarvittavat palvelut ovat lähellä. Silwanissa ei ole ollut sellaisia väkivaltaisia yhteenottoja, jotka tekisivät alueen liian vaaralliseksi suomalaisille.

Jaana Kanninen keskusteli palestiinalaisalueilla ihmisoikeustarkkailutyötä tekevän EAPPI-järjestön kanssa hankkeesta (kirkkojen ekumeeninen ihmisoikeusohjelma Israelissa ja Palestiinassa), ja erityisesti Jerusalemin toimiston suomalaisen päällikön Katarina Stewartin kanssa. Yksi mahdollisuus olisi, että EAPPI toimisi hankkeen sikäläisenä kontaktina.Täällä päässä hankkeen vastuuhenkilöt ovat Hannu Reime, Luis Baudrand ja Jaana Kanninen.